Vaakuna

Koististen Sukuseuran vaakunan selitys: Mustaan ja kultaan halkoisella kilvellä vuorovärinen koivu.

Koististen sukuseuran ”sukupuu” kertoo vanhasta suvusta, jolla on juuret syvällä suomalaisessa maaperässä. Vaakunan sukupuu on kotoinen koivu, joka viittaa muinaiseen kaskikulttuuriin. Värit, musta ja kulta, ilmentävät sitä, että suvun esi-isät ovat vaikuttaneet etenkin Savon maakunnan varhaisissa vaiheissa.

Vaakunan on suunnitellut heraldikko Arto Koistinen pöytästandaarin aiheen pohjalta. Suomen Heraldinen Seura on rekisteröinyt vaakunan numerolla 811 vuonna 1996.

Vaakunan käytöstä

Vaakuna on ensisijaisesti sukuseuran tunnus. Seura myy jäsenille vaakunatauluja, mutta vaakunakuvan voi tehdä myös itse:

Vaakunan voi toteuttaa piirroksena tai kudonnaisena. Myös puu tai metalli voi olla materiaalina. Vaakunan voi kukin tekijä toteuttaa haluamallaan tavalla, kunhan sen selitystä noudatetaan. On kuitenkin suotavaa, että käytetään pelkistettyä ja selkeää heraldista tyyliä.

Isännänviiri

Koististen sukuseuran isännänviirin värit ovat samat kuin vaakunassa. Kultaa vastaa keltainen kuten aina lipuissa. Viirin yläosassa on Koististen ”sukupuun” oksa, jossa on kolme koivun lehteä ja kaksi norkkoa. Alaosassa on klassinen kelta-musta raidoitus. Seura myy isännänviirejä jäsenille.

Viirin käytöstä

Lipputankoon nostetun isännänviirin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kertoa, että talon isäntä (tai yleensä talon väki) on kotona. Tätä tapaa voi noudattaa edelleen. Viiri saa hulmuta iloisesti tuulessa ympäri vuorokauden. Parhaiten viiri pääsee esille aurinkoisina kesäpäivinä, mutta viirillä voi juhlistaa halutessaan vaikka joulujuhlaa. Liputuspäivinä viiri tietenkin vaihdetaan siniristilippuumme.